29 maaliskuu, 2017

Suomalainen mies on jo tarpeeksi tasa-arvoinen

Hotellinjohtajamme Jukka ja hotellipäällikkömme Thomas osallistuivat taannoin tasa-arvoa käsittelevään seminaariin. Jo sisään astuessaan molemmat huomasivat, että tilan tekniikasta huolehtivien henkilöiden lisäksi he olivat liki ainoita seminaariin osallistuneita miehiä. Seminaari itsessään oli hyvä ja oivaltava, mutta yleisön homogeenisyys pisti meidät täällä Helkassa miettimään, että missä ovat miehet kun keskustellaan tasa-arvosta? Eikö tasa-arvo kiinnosta miehiä vai eikö heidän kiinnostustaan tasa-arvoa kohtaan ole huomattu?

Vai kyse on siitä, että käsitämme tasa-arvokysymyksen pelkästään nais- ja vähemmistökysymyksenä? Ylen Kioski nosti tammikuussa videollaan esille, kuinka Suomessa tänä vuonna tehtävän sadan tasa-arvoteon joukossa ei ollut ainuttakaan miehiä koskevaa aloitetta.

Olisi hienoa, jos miehet eivät Suomessa kokisi sukupuoleensa perustuvia ongelmia. Ja olisi sinisilmäistä uskoa, että tilanne on todella tämä. Siksi haluamme nostaa esimerkiksi kaksi miesten tasa-arvoon vaikuttavaa tekijää yhteiskunnassamme.

Haluamme tässä kohtaa huomauttaa, että tasa-arvosta puhuttaessa ei ole syytä tehdä vastakkainasetteluita siitä, kenellä menee yhteiskunnassamme huonoiten. Suomessa niin naiset kuin miehet kokevat tasa-arvoon liittyviä ongelmia. Tämä kirjoitus puolustaa miesten oikeutta puhua kokemistaan tasa-arvo-ongelmista, vähättelemättä naisten tai transsukupuolisten kokemuksia epätasa-arvosta.

Asevelvollisuus

Asevelvollisuus koskee Suomessa kaikkia 18-60 vuotiaita miehiä. Vuosittain yli 20000 nuorta miestä aloittaa 165-347 päivää kestävän varusmies- tai siviilipalveluksen. Samaan aikaan kun nämä miehet käyttävät vuoden nuoruudestaan harjoitellen sotataitoja, aloittelevat heidän ikäluokkansa naiset työuriansa ja korkeakouluopintojansa.

Yleiseksi asevelvollisuudeksi kutsuttu järjestelmä ei koske kaikkia suomalaisia tasa-arvoisesti. Naiset ovat yli 20 vuoden ajan saaneet vapaaehtoisesti osallistua tai olla osallistumatta asepalvelukseen, mutta asevelvollisuudesta kieltäytyvää miestä odottaa vankeusrangaistus.

Rosa Meriläinen kirjoitti Helsingin Sanomien kolumnissa, että ainoastaan “miehiä koskeva velvollisuus syrjii miehiä”
. Meistä suomalainen yhteiskunta olisi valmis käymään keskustelua siitä, onko nykyinen asevelvollisuus aidosti nimensä mukaisesti yleinen vai nuorten miesten tasa-arvon toteutumista heikentävä järjestelmä.

Perhevapaat

Vauva-aika on ainutlaatuista aikaa ja sanotaan ettei yksikään äiti kadu sitä että on hoitanut mahdollisimman pitkään omaa lastaan kotonaan. Jos tämä pitää paikkansa, niin eikö vauva-aika ole aivan yhtä ainutlaatuista ja unohtumatonta myös isille? Siinä missä äidillä on oikeus tutustua pienokaiseen on sama oikeus oltava myös isällä.

Kirjoitimme joulukuussa toiveestamme, että perheellistymisen aiheuttamat haasteet työpaikoilla eivät jäisi vain nuorten naisten harteille
. Yksi vaihtoehto tälle voisi olla perhevapaiden tasaisempi jako vanhempien kesken. Jos perhevapaiden uudistus helpottaisi naisten työmarkkina-asemaa, voisi se samalla helpottaa isien osallistumista perhe-elämään.

Viimeaikoina useampi puolue on nostanut esiin mahdollisuuden uudistaa perhevapaita. Tilausta perhevapaakeskustelulle olisi enemmänkin kuin pelkkien vapaiden jaon verran. Esimerkiksi nykyisessä perhevapaamallissa isyysvapaaseen ja -rahaan ovat oikeutettuja vain ne isät, jotka asuvat lastensa äitien kanssa. Mikäli isä asuu eri osoitteessa, oikeutta KELAn maksamiin isyystukiin ei ole.

Tasa-arvo tarkoittaa sitä, että jokaisella meistä tulisi olla samat velvollisuudet ja oikeudet sukupuolestamme riippumatta. Mieheksi syntymisen ei pitäisi asettaa ihmistä epätasa-arvoiseen asemaan suomalaisessa yhteiskunnassa. Me helkalaiset uskomme, että 100 vuoden iässä Suomi on riittävän kypsä keskustelemaan myös miesten samanarvoisuudesta.

Mitä mieltä sinä olet, mahtuuko yhteiskuntaamme keskustelua miesten tasa-arvosta?

 

Helkalaiset