29 marraskuu, 2017

Näin Helkassa vähennetään ruokahävikkiä

Maailmassa heitetään 1,3 miljardia tonnia ruokaa roskiin, joka on YK:n mukaan lähes kolmasosa tuotetusta ruoasta. Luku ei viittaa banaaninkuoriin tai kahvinporoihin, vaan täysin syömäkelpoiseen ruokaan. Suomessa vastaava luku on 400 miljoonaa kiloa. Meillä Helkassa biojäteroskikset täyttyvät aamiaisen vuoksi noin 8 kilon päivävauhdilla, mikä tarkoittaa lähes 3000 kiloa vuodessa. Se on aivan liikaa.

Ruokahävikki on ollut esillä jo pitkään ja eri tahot asettavat tavoitteita ja ohjeistuksia tiuhaan tahtiin. Suomi on mm. sitoutunut YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin, joihin kuuluu ruokahävikin puolittaminen vuoteen 2030 mennessä. Keskustelu on tärkeää, jotta ruokahävikin laajamittaiset haitat turhaa syntyneistä päästöistä lähtien tulevat kuulluksi.

YK:n puolittamistavoitteeseen on vielä matkaa, mutta olemme täällä Helkassa valmiita tarttumaan haasteeseen. Viimeisen vuoden aikana olemme ottaneet valtavia askelia kohti pienempää hävikkiä. Koska emme voi suoraa vaikuttaa siihen, kuinka paljon aamiaisvierailtamme jää ruokaa lautaselle, olemme keskittyneet erityisesti minimoimaan keittiö- ja tarjoiluhävikin.

5 keinoa, joilla olemme saaneet näkyviä tuloksia aikaan

      1. Optimoi tilaukset

Raaka-aineiden määrää seurataan meillä herkeämättä. Aamiaisvieraidemme määrä pysyy suhteellisen vakiona, mutta muutoksiin on reagoitava välittömästi. Mikäli vieraita saapuu syömään odotettua vähemmän, seuraavaa tilausta pienennetään samantien. Muuttumattomat tilauspohjat ovat kaunis ajatus, mutta ei todellisuutta. Keittiömestarimme JP viettää siis osan jokaisesta työpäivästään kylmäkaapissa tutkimassa varaston tilannetta.

      2. Suunnittele annokset huolellisesti

Kun ostamme, ostamme laatua. Helkan aamiainen sisältää luomua ja lähituotettuja raaka-aineita. Arvokkaiden raaka-aineiden ei luonnollisesti haluta päätyvän roskiin, joten käytämme aikaa annosten suunnitteluun. Säilyvyys on yksi helpoimmista konsteista vähentää hävikkiä. Valitsemme raaka-aineita, joissa on pidempi voimassaoloaika. Esimerkiksi laktoositon ja hieman rasvaa sisältävä maito säilyy paremmin kuin laktoosia sisältävä rasvaton maito. Raaka-aineiden loppuun asti hyödyntäminen on toinen yksinkertainen keino. Onpa Helkassa joskus nähty aikoja, jolloin tuoreesta perunasta on hyödynnetty vain pala keskeltä ja loppu on heitetty bioon. Ei nähdä enää.

      3. Tarjoile täsmällisesti

Aamiaishoitajamme Katja ja Sheida katsovat joka päivä, kuinka montaa henkilöä odotamme aamiaiselle ja miettii tarjoilutavan etukäteen. Mitä vähemmän ihmisiä ja mitä lähemmäksi aamiaisen päättymisaika tulee, sitä pienempiin tarjoiluastioihin siirrymme. Näin vältämme, että ruokaa seisoo pöydällä turhaan. Tarjoiluun liittyy myös tarjoiluvälineet ja astiat. Vähensimme ruokahävikin määrää huomattavasti vaihtamalla puurolautasemme aiempaa pienikokoisempiin. Lisäksi muutimme ottimien kokoa ja hankimme uudet lämpöhauteet, joissa ruoka pysyy parempana pidempään. Muutimme myös ruokien esillepanoa. Pekonit tarjoillaan puolikkaina ja osa hedelmistä kokonaisina. Ylimääräistä tulee otettua vähemmän, eikä ruoka ehdi nahistua tarjoiluastioissa.

      4. Hyödynnä ylijäämä

Kaikista ponnisteluista huolimatta ruokaa jää joskus yli. Aamiaishoitajiemme vastuulla on tutkia, mitä voidaan vielä käyttää ja mitä ei. Kekseliäisyydellä vältytään suuremmalta hävikiltä. Aamiaisen koskematonta ylijäämää voidaan hyödyntää esimerkiksi tekemällä leivistä krutonkeja, jogurtista smoothieita tai kananmunista munavoita.

Ylijäämän hyötykäytöstä on ollut myös kansallista keskustelua. Viime vuonna yli 100 suomalaista kansanedustajaa allekirjoitti lakialoitteen, joka ehdottaa, että kauppoja, leipomoita ja vastaavia tuotteita myyviä yrityksiä koskisi jakeluvelvoite. Syömäkelpoiset elintarvikkeet luovutettaisiin hyväntekeväisyyteen. Olemme ehdottomasti aloitteen puolella. Tällä hetkellä Helkasta syntyy suhteessa niin vähän ruokahävikkiä, ettei sen kuljettaminen paikasta toiseen ainakaan toistaiseksi kannata. Otamme hävikin vähyyden positiivisena ongelmana, mutta lupaamme olla mukana, jos järkevä keino ruokahävikin hyödyntämiseen löytyy.

      5. Kouluta ja osallista

Olemme käyneet porukalla tutustumassa erilaisiin aamiaisratkaisuihin ympäri Suomea ja maailmaa ja ottaneet omaksemme nerokkaimmat oivallukset. Asenteella on myös Helkassa ratkaiseva rooli. Vastuullisuus alkaa olla meillä kaikilla selkärangassa. Hävikin vähentämisessä ei ole kyse pelkästään säästämisestä, brändistä tai Green Key -jäsenyydestä, vaan aidosta halusta vaikuttaa. Jokaista meistä harmittaa kävellä biojätepussin kanssa kohti roskakatosta. Helkan keittiömestari JP lupaakin, ettei häntä tulla koskaan saamaan kiinni puolisyödystä aamiaislautasesta. Odotamme repsahdusta, mutta kaikesta leikkimielisen vakavasta vahtimisesta huolimatta sitä ei ole vielä tapahtunut.

Vielä on parannettavaa

Ruokahävikin vastainen kamppailu ei ole päättynyt, vaikka olemme tyytyväisiä tekemäämme kehitykseen. Nykyisin mittaamme ruokahävikkiä kahdesti vuodessa. Jatkossa tiivistämme tahtia ja pureudumme tiukemmin juurisyihin. Vaikka emme voi päättää aamiaisvieraidemme lautaselle laitetun ja jätetyn ruoan määrää, voimme aina rohkaista pohdintaan notkuvien herkkupöytien äärellä. Lause “ota vain sen verran kuin syöt” on elänyt vuosikymmeniä, eikä se edelleenkään ole pois muodista. Päinvastoin. Ja aina saa hakea lisää 😉

Helkalaiset