31 heinäkuu, 2017

Feminismi on kaunis sana

”En ole feministi, mutta…” Varmasti sinäkin olet joskus kuullut tämän lauseen. Tuo lause on saanut meidät helkalaiset pohtimaan, miksi ihmiset kammoavat feminismiä ja feministiksi tunnistautumista, vaikka heidän ajatuksensa olisivat feministisiä.

Onko kyse siitä, että mielikuva feminismistä ja sen kannattajista estää samaistumista aatteeseen? Feministithän ovat joko rinnat paljaina kaupungilla marssivia mielenosoittajia, huumorintajuttomia valittajia tai huutavia miesvihaajia.

No, ainakaan meillä Helkassa feminismi ei ilmene edeltävien ennakkoluulojen mukaan, vaan ihmisten kunnioittamisena välittämättä heidän sukupuolikokemuksestaan, alkuperästään, uskonnostaan tai muuhun henkilöön liittyvän syyn perusteella.

 

Feminismi on historiaa, kauan eläköön feminismi!

Ennakkoluulot feminismistä eivät anna mielestämme oikeutta sille, mitä feministit ovat tässä maassa saavuttaneet. Feminismi on moniulotteinen, aikaan mukautuva aate, jonka sisällä on useita eri liikkeitä, ajattelutapoja ja aaltoja. Suffragettien liike taisteli 1800-luvulla naisten oikeuksien puolesta. Nykyajan feminismissä tunnistetaan myös miesten ja muunsukupuolisten kokemat haasteet.

Miksi me helkalaiset sitten haluamme käyttää termiä feminismi? Eikö tasa-arvo riittäisi? Feminismi on ravisteleva termi, sellainen joka herättää huomiota. Tarvitsemme huomiota, jotta ihmiset ymmärtäisivät, kuinka paljon niin Suomessa kuin kansainvälisesti on vielä työtä tehtävänä todellisen tasa-arvon saavuttamiseksi. Lisäksi näemme, että feminismi-sanan käyttö on kunnianosoitus naisasian vuoksi viime vuosisatoina taistelleille naisille, joiden sinnikkään työn vuoksi olemme kaikki tänään tasa-arvoisempia kuin koskaan historiamme aikana. Sellaisille naisille, jotka muun muassa rakensivat Helkan.

Mutta miten voisimme tehdä feminismistä valtavirtaa? Suomesta löytyy useita ihmisiä, joiden ajatukset ovat feministisiä, mutta jotka eivät uskalla ehkä leimautumisen pelosta käyttää f-sanaa. Me helkalaiset uskomme, että kyse on pitkälti negatiivisista mielikuvista, joita me feministit voimme toiminnallamme kumota. Meidän ei tule provosoitua streotypiohin uskovien ihmisten naureskelusta, vaan pitää pää kylmänä ja rakentaa tästä maasta ja maailmasta tuleville polville parempi paikka elää.

Ihmiset ovat pohjimmiltaan fiksuja. Kyllä he oikeasti ymmärtävät, että jos yksi feministiksi itseään kutsuva ihminen vaatii kaikkien miesten kuohitsemista, ei se tarkoita sitä että jokainen feministi tahtoo kastroida miehiä. Kuten ei sekään, että yksi valkoinen keski-ikäinen heteromies puristelee nuoria naisia sopimattomasti tarkoita sitä, että kaikki keski-ikäiset miehet olisivat potentiaalisia puristelijoita. Feminismi ajaa niin suuria asioita, ettei yhden tai edes sadan typeryksen huono käytös tule koskaan vetämään näin tärkeätä asiaa lokaan.

Me helkalaiset ajattelemme, että voimme esimerkillämme vahvistaa positiivista kuvaa feminismistä. Siksi haluamme vedota jokaiseen tasa-arvosta keskustelevaan ihmiseen: puhutaan tasa-arvosta niin, että jokainen voi osallistua keskusteluun.

 

Feminismistä ei pitäisi olla vaikea puhua

Intersektionaalinen, ableistinen, transmisogyyninen…

Kun olemme puhuneet Helkan some-kanavissa tasa-arvosta, olemme usein törmänneet kommenteissa termeihin, joita emme ole tunnistaneet. Ymmärrämme, että jokaisella alalla on oma erikoissanastonsa, mutta olemme myös huomanneet, että ne jotka eivät hallitse sujuvasti tietyn aiheen erikoissanoja, eivät välttämättä koe olevansa tervetulleita keskustelemaan aiheesta.

Tasa-arvokeskustelun ei pitäisi olla kiinni siitä, osaako ihminen sivistyssanoja. On ymmärrettävää, että esimerkiksi sukupuolentutkimusta opiskelleilla ihmisillä on erilainen sanavarasto puhua tasa-arvosta, kuin ihmisillä jotka eivät ole sukupuolentutkimusta lukeneet. Erilaisten sanavarastojen ei kuitenkaan pitäisi olla esteenä yhteiskunnalliselle keskustelulle, jossa kaikki osapuolet tulevat ymmärretyiksi. Jos keskustelu päättyy toisen osapuolen sivistyssanoilla keskustelusta poissulkemiseen, emme tule koskaan yhdistämään voimiamme ja työskentelemään yhdessä saavuttaaksemme todellisen samanarvoisuuden yhteiskunnassamme.

Jotta voisimme puhua yhteistä kieltä, on meidän puhuttava tästä aiheesta rauhallisesti, ajan kanssa, keskustelukumppaniamme kunnioittaen. On tärkeämpää ymmärtää, miten toinen ihminen tasa-arvon kokee, kuin tentata osaako hän käyttää oikeita termejä oikeissa paikoissa. Se, että yritämme ymmärtää toisiamme on ensimmäinen askel yrittäessämme tehdä feminismistä valtavirtaa ja sitä kautta rakentaa maailmastamme kauniimman ja tasa-arvoisemman paikan meille kaikille.

Kaikella kunnioituksella, kaikella rakkaudella haluaisimme kuulla teidän mielipiteenne. Voiko feminismistä tulla joskus valtavirtaa suomalaisessa yhteiskunnassa? Voiko feminismi olla jonakin päivänä meistä kaikista kaunis sana?

Helkalaiset